Sovellusesittelyssä Flickr

Flickr - taas hassusti kirjoitettu sivusto, joka on jäänyt minulta hieman tuntemattomammaksi. Jotain tekemistä sillä on valokuvien kanssa, mutta mitä?

Ensi käsitykseni sivustosta on jonkinlainen serverityyppinen sivusto, jolla saa omat kuvat linkitettyä vaikka blogiin. Mutta näköjään kyseessä on paljon muuta. Explore Flickr to easily find everything you're interested in. Join the world's largest photography community, discover billions of beautiful photos and share your own, kerrotaan heti etusivulla. Mielenkiintoista! Amatöörivalokuvaajana olen monesti miettinyt olisiko valokuvilleni muuta käyttöä kuin kovalevylle säilöminen.

Heti ensimmäinen Flickr pyytää minua luomaan Yahoo-tunnuksen. En tiennytkään, että joku sitäkin sähköpostia vielä käyttää. Se onnistui kuitenkin aika kivuttomasti, vaikkakin Yahoo halusi tekstiviestillä lähettää varmennuskoodin. Mielenkiintoista sekin. Ensimmäiseksi minulle ehdotettiin ystävien löytämistä Facebookista ja löysinkin sieltä heti monta tuttua ihmistä, jotka palvelussa omat. Lisäsin heidät seurattavaksi. Lisäksi käyttäjiä voi etsiä ihan normaalilla haulla tai erilaisten ryhmien kautta.

Sivusto on täynnä erilaisia ryhmiä. Esimerkiksi minulle ehdotettiin ryhmää nimeltä The Something Blue, jossa ideana on julkaista valokuvia, joissa on sinistä. Samalla idealla löytyy ryhmiä vaikka mistä aiheista, henkilökuvauksesta johonkin tiettyyn objektiivimalliin. Selkeästi mukava väylä omien kuvien julkaisuun ja toisaalta inspiraation hakemiseen.

Kolmantena Flickrista löytyy Explore-linkki, jonne listautuu vaikkapa viimeisimmät sivustolle ladatut valokuvat tai vaikkapa maailmankartta, jonka avulla voi löytää lisää valokuvia. Helposti käytettävän oloinen toiminto tämäkin.

Viimeisimpänä kokeilin oman valokuvan lisäämistä sivustoon. Kuvalle sai luodat hashtagit, vapaan kuvatekstin. Samalla pystyin valita kuvan julkisuuden, näkyykö kuva pelkästään minulle vai vaikkapa ihan kaikille. Oman profiilini kautta pystyin vielä uudelleen muokkaamaa asetuksia ja samalla luomaan tai poistamaan kansioita kuvilleni.

Näin lyhyen käytön jälkeen innostuin palvelusta täysin! Uskon, että tulen vielä viettämään lukuisia tunteja etsiessäni mielenkiintoisia kuvia ja toisaalta miettiessä, olisiko omissa kuvissa potentiaalia julkaisuun. Loistavaa.

Sovellusesittelyssä Delicious

Toisena some-sovelluksena päätyin tarttua sivustoon nimeltään Delicious/del.icio.us - kumpaa muotoa nyt haluaa käyttää. Kyseessä on varmastikin ensimmäisiä somepalveluita, sillä sivusto on perustettu jo 2003. Sivuston logo näytti tutulta, mutta ei hajuakaan mitä siellä tapahtuu. Nyt on!

Kyseessä on siis kirjanmerkkien säilömiseen tarkoitettu sivusto. Hankalan nimen takaa paljastuu aika käytännöllinen ja helppokäyttöinen palvelu. Rekisteröitymisen jälkeen profiiliin on mahdollista luoda omia aihelistoja, joihin voi linkkinsä säilöä. Esimerkiksi, voisin tämän kurssin tiimoilta tallettaa sinne vaikkapa opeblogin, oman blogin ja muutamia lähdesivustoja, jotka koen hyödyllisiksi. Linkkilisäyksen yhteyteen voin määrittää sopivat avainsanat sivustoille ja vapaamuotoisen oman tekstin comment-laatikkoon. Muille kursseille voisin tehdä omat vastaavat myös.

Tottakai, koska kyse on somesta, muiden käyttäjien seuraamista palvelu ehdottaa seuraavaksi. Seuraamistani henkilöistä tulisi sitten oma feed, jota seurata. Tämän näkisin omalla kohdalla tarpeelliseksi vaikkapa jonkin ryhmäprojektin kohdalla, jolloin tiedonkeruuvaiheessa jokaisen panos olisi nähtävillä ja toisaalta kaikki lähteet tallessa.

Vahva kilpailija sivustolle onkin selaimien oma tarjoama tila kirjanmerkeille. Kuitenkin ottaen huomioon ajan jolloin sivusto on perustettu, vuoden 2003, on maailma ollut silloin aivan erilainen. Itsekin muistan tuolloin kirjoittaneeni johonkin Suosikki-kalenterin mukanan tulleeseen valmiiseen "Suosikki www-sivuni" -listaan omat lempparini muistiin. Tänä päivänä tuskin säilöisin omia, henkilökohtaisia suosikkilinkkejä tuolla sivustolle, mutta ihan mielenkiintoinen apusivusto tulevia muita projekteja silmällä pitäen.

Sovellusesittelyssä Instagram

Mietin pitkään, mistä some-sovelluksesta kertoisin. Yritin löytää jotain uutta ja mielenkiintoista, mutta päädyin kuitenkin Instagramiin, jossa keskeissä asemassa ovat valokuvat ja nykyään myös videot. Henkilökohtaista tiliä olen päivittänyt siellä kohta pari vuotta ja nyt huomaan, että yrityksetkin ovat aika mukavasti siirtyneet sinne myös. Itse visuaalisena ihmisenä pidän enemmän Instagramista kuin vaikkapa Twitteristä, joka tuntuu olevan oikea paikka verbaalisesti nokkelille ihmisille.

Lyhykäisyydessään Instagram toimii siten, että käyttäjä lisää sinne neliönmalliin rajattuja, puhelimella otettuja valokuvia. Kuvia voi muokata ennen julkaisua applikaation omalla kuvanmuokkaustyökalulla. Halutessaan voi kuviin lisätä jonkin tunnisteen, jonka avulla kuva niputtuu muihin vastaaviin valokuviin. Kavereiden lisäksi palvelussa voi seurata niin julkisuuden henkilöitä kuin yrityksiäkin. Siis vähän niin kuin Twitter, mutta kuvilla. Noin vuosi sitten Instagramiin on voinut lisätä myös mikrovideoita, eli lyhyitä videopätkiä. Itse en ole videoita vielä lisännyt, vaikka niitä monella olen nähnyt.

Silmäys omaan profiiliini

Aluksi pidin Instagramia outona. Olin ennen sitä laittanut kuvia Facebookiin, jossa kaverinkin olivat. Miksi laittaisin kuvia muualle? Pian kuitenkin ystävänikin alkoivat liittyä palveluun ja tietynlainen anonyymiys alkoi tuntua mukavalta. Nykyään huomaan laittavani kuvat Instagramiin, Facebookissa en jaa enää juuri mitään. Lisäksi olen huomannut, että kuvien suhteen henkilökohtaiset otokset pysyvät koneella. Kaikki laittamani kuvat Instagramiin eivät paljasta minusta mitään sen syvempää, enkä koskaan julkaise siellä kenenkään henkilön kuvaa ilman hänen suostumustaan. Tämä on ollut oma linjaukseni, sillä koskaan ei tiedä, vaikka Instagram ja Facebook ottaisivat kuvista tekijänoikeudet itselleen kokonaan.

Yrityksen kannalta Instagram on aika mainio väline, jos sitä osaa käyttää. Useinhan näkee mainoksia idealla "ota kuva ja tägää se Instagramissa #häshtäg niin voit voittaa jotain!". Parhaimmin nämä kamppikset onnistuvat mielestäni silloin, kun yritys on keksinyt hauskan/oivaltavan/mielenkiintoa herättävän hashtagin, jonka kautta käyttäjä päätyy tutkimaan asiasta enemmän ja huomaakin kyseessä olevan jonkin yrityksen kampanja. Esimerkkinä, olen tänä kesänä kuunnellut paljon radiota, erityisesti YleX'ää. Heillä on kesän aikana ollut Instagramissa toimintaa hasthtagilla #kesäaamu. Lähetyksessä on vaikkapa pyydetty kuuntelijoita kuvaamaan omia perjantaifiiliksiä, joita on sitten kommentoitu lähetyksessä ja haastettu muitakin liittymään mukaan. Tällainen aktivoiminen on minusta hauskaa, ilman niin kaupallisia mielikuvia.

Pauligin kamppiksen kuvia

Tökerömpää on se, että kuvat suoraan tumpataan täyteen suoria viittauksia kyseiseen yritykseen, vaikka näkyvyys onkin heti taatumpaa. Pauligilla oli alkukesästä kampanja, jossa tuli julkaista kuva omasta kahvihetkestään hashtagilla #juhlamokkamaisema. Tämän lisäksi piti hashtagin perään laittaa vielä suora viittaus Pauligin omaan profiiliin @pauligfi. Mielestäni tämä jälkimmäinen viittaus Pauligiin teki kamppiksesta heti paljon kaupallisemman ja ehkä jollain tasolla omat viisarini värähtivät hieman negatiivisuuden puolelle.

Kaiken kaikkiaan sanoisin, että Instagram vaatii siinä missä moni muukin some-sovellus, yritykseltä aktiivisuutta ja mielikuvitusta pitääkseen näkyvyyden tuoreena ja toisaalta jatkuvana.